Vuosikatsaus 2017 …jotain pysähtymisen salaisuudesta!

  • 0

Vuosikatsaus 2017 …jotain pysähtymisen salaisuudesta!

Olen aivan häkeltynyt siitä että edellisestä blogipäivityksestä on jo yli 5kk!? Olen ollut hiukan maailmasta vetäytynyt ja jos olet seurannut someani, olen ajoittain vihjaillut asioiden hidastumisesta ja läpikäymisestä, tilan antamisesta kaikelle. Tämä ”vuosikatsauskin” tulee viiveellä…

Vuosi 2017 oli kaiken kaikkiaan käsittämätön vuosi. Se alkoi jo edellisenä vuotena, tai oikeammin sitä edellisenä, kun lähdin koko matkalle Sydämeni lauluun. 2015 ja 2016 meni laulukilpailulimbossa ja niissä kehittymiseni oli käsinkosketeltavaa. 2016 alkoi The Voice of Finland –matka, joka huipentui viime vuoden alkupuolella. Tvofin myötä astui kuvioihin myös orastava artistius, suosio ja julkisuus.

Tangomarkkinat 2017 Semifinalisti Sini Ikävalko toukokuussa 2017

Onko Suomessa ketään, joka olisi ollut samana vuonna kahdessa isossa julkisessa Tv-formaatissa, laulukilpailussa? Saara Aaltokin taisi jakaa kilpailut eri vuosille… Jos Tvof on kokemus ja pyöritys vertaansa vailla, niin siitä isompi kaikenkattava keskittyminen on Tangomarkkinoilla. Ainakin jos siellä haluaa pärjätä ja olla valmiina vastaanottamaan tarjotut haasteet ja mahdolliset palkinnot. Moni lähtee näihin kisoihin kokeilemaan. Se on virhe, niihin lähdetään tosissaan ja valmistautuneena. Oma valmistautuminen ei ollut kaikesta huolimatta riittävää. Tangomarkkinoille taisin olla sittenkin ”amatööri”, asian intohimoinen rakastaja –kyllä, mutta varsinainen lavakeikkakokemus puuttui, ainakin siinä määrin mitä se kanssakilpailijoilla oli.  Kaiken kasaaminen ja harjoittelu ja mahdolliseen kruunuun valmistautuminen meinasi viedä ihmissuhteet ja terveyden, siksi pysähtyminen oli kisojen jälkeen enemmän kuin paikallaan.

Tangomarkkinat 2017 finaali, Sini Ikävalko. Mekko Fablo boutique, Helsinki. Kuva: Ilta-Sanomat, Pete Aarre-Ahtio

Ja niin minä pysähdyin. Piilouduin töihin ja mökin rauhaan. Mietin mitä oikeasti haluan tehdä. En nimittäin ollut sitä juuri oikeasti pysähtynyt miettimään. Olen sellainen, joka asettaa tavoitteen ja sitten menee sitä kohti ja saavuttaa sen. Harvoin muutan kesken matkaa suuntaa. Käsken itse valmennettaviani välillä pysähtymään, näkemään ”vain olemisen” salaisuuden. Usein emme nimittäin näe suuntaa, koska olemme omien tavoitteidemme ja maailman äänten sokaisema. Suunta tulee oikeista sydämen äänistä ja oikeista unelmista. Miten vaikea on itse kuulla omia neuvojaan.

Oli huikeaa kuulua Tangofinalistien joukkoon. Se tuntuu vieläkin epätodelliselta asialta ja tavoitteeni: päästä Seinäjoelle ja esiintymään, toteutui yli odotusten. Olin omalla tavallani kisan ”voittaja”, saamani julkisuus oli vertaansa vailla ja tunsin kuinka Tangomatkan aikana useasti sain kokea sen maagisen hetken, jonka lauluni sai yleisössä aikaan. Tekemisen nälkä kasvaa, kun saa maistella unelmiaan, mutta kutkuttava tunne omasta suunnasta orasti jo alkukesän aikana. Omat vahvuudet ja kehitys tuntui ja näkyi. Mutta jotain puuttui, jotain missä saisin luoda enemmän myös itse.

Tein päätöksen melkein heti Tangojen jälkeen, että ainakaan seuraavana vuonna en samaan rumbaan lähde. Tunsin, että minun oli aika pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluan tehdä, mikä on se musiikki, minkälaisia tarinoita kertoa, mitä annettavaa minulla olisi artistina. Pysähdys tuli ”raudan takomisen ” kannalta hankalaan paikkaan ja kaikki orastavat suunnitelmat bändeistä ja keikoista, orastavan julkisuuden hyödyntämisestä jäi Savusaunan kuistille. Samalla hiukset lyheni. Lopullinen pysähtyminen tuli, kun raskaustesti näytti positiivista elokuussa.

Sini esiintyi Kallion kirkon Puhkea kukkaan tapahtumassa syyskuussa 2017. Laulujen tulkinnat meni todella syvälle… Kuva: Hanna Kiiveri

Ja tämä viisi-kuusi kuukautta on kulunut kasvatellessa itsessäni uutta ihmistä, kahdella tapaa. Vauva voi hyvin ja minäkin. Elämä on ihme. Mutta niin kuin Ilta-Sanomien haastattelussa vuodatin, kyllä se toi mukanaan ristiriitaa ja jopa surua, että saavutetut asiat olisi menetetty. Peruspositiivisena ihmisenä hymyilin ja jaksoin, mutta koko loka-marraskuu meni kummallisessa sumussa jollaista en ole aikoihin kokenut. Kävin pimeässä. Käsittelin paitsi tätä ura-pettymystä, myös ihmissuhteisiin ja elämääni liittyviä suruja ja luopumisia lävitse.

On todella kliseistä hokea, että saat sen mistä luovut, mutta nyt tuntuu siltä. Uusi vuosi toi tullessaan toivon. Vauvaan ja sen tuloon totutellaan 9kk. Saman verran taitaa mennä tässä uuden suunnan löytymisessä. Ja uusia kohtaamisia on jo ollut. Samoihin aikoihin, kun päivittelin viimeksi tätä blogia n 5kk sitten, unelmoin tulevasta ja piirtelin GoalMapping –karttaani. Oma tavoitekarttani, omat unelmani tuntui jääneen kesken. Eilen kaivoin sen esiin ja väritin kartan, kun kokosin GoalMappingin ystäviä yhteen unelmoimaan tulevaisuudesta. Kun esittelin keskeneräistä tavoitekarttaani ääneen toisille, ymmärsin, että piilosta ja pimeydestä huolimatta kaikki on edennyt juuri niin kuin pitääkin. Alitajuntani ja unelmani olivat johdattaneet minua, vaikka tuntui että kaikki oli ollut täysin pysähdyksissä. Ne viisaudet alitajunnan voimasta ja vetovoiman laeista, kaiken energiasta ja unelmien saavuttamisesta joita olen seurannut, ovat yhä totta. Siksi olen todella luottavaisin mielin. Vauva syntyy huhtikuussa ja samalla syntyy minusta jotain uutta. En malta odottaa mitä kaikkea vuosi 2018 tuo tullessaan!

Hyvää uutta vuotta!

Kuva: Ilta-Sanomat Seppo Solmela

Linkki Sinin juttuun Loppiaisen Ilta-Sanomissa: Pappi Sinin Kiirastuli! / Pappi Sinin, 41, elämä mullistui hetkessä – yllätysraskaus pisti tauolle musiikkiuran: ”Syvin pelkoni on, että unelma laulamisesta on murskana”

 


  • 0

#KaraokenSM Kisaajasta tuomariksi – kahdessa vuodessa

Karaoken SM 2017 Top 10 Kuva: Arttu Kokkonen

Sain kunnian olla tuomaroimassa Karaoken Suomenmestaruuskilpailun finaalia Helsingin LeBonk -ravintolassa pari viikkoa sitten. Reilu 40 suomen parasta karaokelaulajaa kisaili tuosta kunniakkaasta tittelistä. Meillä oli ihana tuomaritiimi ja esitykset sai tuomariston liikkumaan ja liikuttumaan! Tämä oli kunniatehtävä ja tavallaan yksi ympyrä sulkeutui.

Juontaja Sätky Hovisilta-Jähi ja mä #artistiasu #misswindyshop
Kuva: Arttu Kokkonen

Aloitin nimittäin itse kisaamisen juurikin Karaoken SM-kilpailusta kaksi vuotta sitten 2015. Se oli ihan ensimmäinen laulukilpailu mihin koskaan osallistuin ja muistan kuinka minua jännitti kamalasti. Jo alkukarsinnasta saati sitten aluefinaalista selviämisen jälkeen oli varsin epäuskoinen fiilis. Suurin osa kanssakilpailijoista oli useita vuosia erilaisissa kilpailuissa kisanneita konkareita ja puhuivat omaa karaoke-kieltään. Koin olevani aivan aloittelija, enkä varsinkaan osannut kuulla omaa ääntäni muiden joukosta. Minusta kaikki muut olivat niitä huikean taitavia laulajia.

SM-kisassa oli ensimmäisenä kisavuotenani 2015 ja tänäkin vuonna mahdollisuus tulla stailatuksi! Stailauksessa saa uuden näkökulman itsestään, kun on taidolla tehty esiintymismeikki ja hiukset laitettu. Sen opin jo heti, että jokaiseen esitykseen tulee miettiä miltä näyttää ja miettiä myös asu tarkkaan. Tänä vuonna sailauksesta, meikistä ja hiuksista vastasi ihana Irina Renfors-Laitinen tiimeineen! Kuva: Arttu Kokkonen

Ensimmäinen kisa meni todella tunnelmasta ja kaikesta uudesta nauttimiseen. Toki jännitti. Ihan vietävästi. Eikä ne kisakappaleet olleet juuri mistään kotoisin. Oli vaikea löytää itselle sopivia kappaleita, kun ei ollut vielä rutiinia harjoittelusta eikä kuullut omia vahvuuksiaan…
Sijoituin kuitenkin tuossa ensimmäisessä laulukilpailussani, SM-karaoke kilpailussa vuonna 2015 naisten top 15 joukkoon. Olen siitä valtavan ylpeä. Todella hieno saavutus ensikertalaiselta. Sen jälkeen on nälkä kasvanut. Reilun puolentoista vuoden ajan ehdin koluta jos jonkinmoista kisaa, sijoittuen lopulta aina kärkikolmikkoon. Voittoja tuli lopulta vain yksi. Silti minusta on kuoriutunut kisa kisalta oikea artisti ja se laulaja joka haluan olla. Ja tosiaan, kahdessa vuodessa olen niin sisällä laulamisesta, esiintymisestä, kilpailusta, karaokekisailusta, että minua pyydettiin SM-kisan tuomariston puheenjohtajaksi. Ei siksi, että olisin menestynyt kilpailussa, vaan osaamisen ja kokemuksen takia. Olen otettu kunniasta.

SM-Karaoke 2017 Tuomaristo: Suvi Åkerman, Antero Alhonen, Sini Ikävalko pj, Aarne Pelkonen, Ville Halme ja Jussi Lampi.
Kuva: Arttu Kokkonen

Koska omasta kisa-ajasta on niin vähän aikaa, pystyn hyvin samaistumaan kisailijan tunnetiloihin. Samoin osaan antaa palautetta ja vinkkejä varsin maanläheisellä tavalla. Ymmärsin kisoja tuomaroidessani miten paljon olen oppinut laulumatkani varrella. Tahdon laittaa sitä osaamista myös kiertoon ja pyrin aina antamaan laulajalle palautetta, jos he sitä toivovat. Itse olen kehittynyt vain siitä syystä, että olen kuullut niitä oikeita rehellisiä ystäviäni, jotka ovat ehdottaneet minulle jotain kehittämistä tai lisää esityksiin. Mutta olen myös oppinut kuulemaan omaa intuitiotani. Olen oppinut, että jos kaikki palikat muuten menee kohdalleen, niin se että olet oma aito itsesi riittää. Jos se ei riitä, on syy tuomariston mielipiteissä. Tämän viisauden tahdon jakaa jokaiselle kilpailijalle ja rohkaista heitä olemaan mahdollisimman aitoja, sellaisia kuin ovat.

Tuomarihommissa on parasta, paitsi huikeat esitykset, myös tunteet, joihin saa heittäytyä mukaan: välillä itketään, välillä tanssitaan.
Kuva: Arttu Kokkonen

Suurin syy sille, että esitys jää yleisölle vajaaksi, johtuu esiintyjän omasta sisäisestä epävarmuudesta. Liika, valheellinen ylivarmuus työntää myös luotaan. Se on hiuksenhieno oivallus siitä kuka minä laulajana, artistini olen. Kun sen oivaltaa, ja laulu on kunnossa siten kun se omalla äänellä voi olla, vielä nauttii esiintymisestä eikä vertaa itseään turhaan toisiin, vaan on paras itsensä, pääsee varmasti pitkälle!

Valmiita artisteja on mahdoton laittaa paremmuusjärjestykseen. Vai miten sinä asettaisit esimerkiksi iskelmätaivaan kirkkaimmat tähdet järjestykseen. Jokainen on paras sellaisena kuin on. Sama pätee aloitteleviin artisteihin.

Karaoken SuomenMestarit 2017 Miska Timonen ja Katja Felin. Kuva: Arttu Kokkonen

Ja meitä kaikkia ajaa kisoihin tai laulamaan tai lavoille tai esiintymään sama unelma, sama vimma: saada laulaa ja jakaa osaamistaan, tuoden tunne-elämyksiä kuulijoille. Sen laulun tuoma onnellisuuden tunne itselle ja yleisölle on paras palkinto, aina.

Sinin Tuomarinhommat jatkuu KWC –kilpailussa, eli Karaoken MM-kilpailun Suomen finaalissa 15.-16.9. Vantaan Tulisuudelmassa.

#tuomarointihommia
#misswindyshop Kuva: Arttu Kokkonen


  • 0
Tangomarkkinat 2017

#Tangomarkkinat Hiljainen kylätie

Voi mikä matka! Näin kolmen viikon jälkeen olen vieläkin jotenkin tyhjänä. Hyvällä

Kuva: Top Shop
Puku Boutique Francoisesta Helsingistä.

tavalla. Tyhjyys tuli siitä miten täysillä koko tangomatkaa on elänyt, kaikki asiat mitä on viimeisen kolmen kuukauden aikana tehnyt, kuunnellut, harjoitellut, miettinyt ja suunnitellut, liittyi tangoihin! Tai pikemminkin, koko vuoden ajalta. Elämäni oli lähes pysähtynyt sen äärelle. Jos unelmia tavoittelee se tulee tehdä täysillä, tai ei olenkaan. Hetkeäkään en kadu. Suurin sydämen laulu on se, jonka eteen on valmis tekemään kaikkensa, silläkin uhalla, ettei se mene niin kuin itse toivoisi. Ja voi mikä matka! Sydän pakahtuu kiitollisuudesta ja rakkaudesta.

 

Keravan karsinnassa lauloin tuomariston ja ihmisten sydämiin Tangolla Tule luoksein iltarusko.
Kampaus Salon Wellcome, Helsinki ja mekko Miss Windy Shop.

Kesäkuussa oli Tangomarkkinoiden laulukilpailun Keravan finaalinkarsinta. Siellä lauloin Tule luoksein iltarusko –tangon. Rakastuin siihen täysillä ja jo Voicen aikana alkanut oivallus omasta tyylistä, vahvuuksista vahvistui. Minä olen tulkitsija. Jokainen sana puhuttelee minun kauttani. Laulan kaiken merkityksellä. Ja tuon palautteen sain myös tuomareilta: Tein tämän ehkä vähän tuntemattoman tangon kuulemma tunnetuksi. Minussa oli aikuisen naisen vahvaa tulkintaa. Toin tarinan tähän päivään.

Samoin sanottiin Finaalitangostani: Hiljainen kylätie, ”kun Sini laulaa, se menee suoraan syrämeen!”.

Tangomarkkinoilla finaalissa laulutaipaleeni jäi ensimmäiseen kierrokseen. Oli kuitenkin elämäni kohokohta, kun sain laulaa Mika Toivasen muokkaaman version wanhasta klassikosta Hiljainen kylätie huikean Tango-orkesterin säestyksellä.
Kuva: Top Shop, Puku: Fablo Boutique, Helsinki

Kun Finaalikuusikkopaikka varmistui, alkoi parin viikon tangorutistus. Ensinnäkin kappaleita oli harjoiteltavana paljon. Oli erilaisia promootiotilaisuuksia, joihin oli löydettävä aika: tangoristeilyä sekä pesäpalloa Seinäjoella. Vaatteet oli mietittävä sekä rakennettava lähes tyhjästä tanssisetit mahdollista voittoa ja tulevaa kiertuetta silmälläpitäen.

Ja minä pystyin tähän kaikkeen. Jopa siinä määrin, että koin Seinäjoella tangoviikon aikana, kuinka minulle kohtuullisen tuntemattomalle ensikertalaiselle osoitti jäyhä suomalainen tangoyleisö suosiota. Sain osani ennakkosuosikin leimasta, julkisuutta ja tukun uusia faneja. Ja mikä parasta, jokainen esiintyminen matkan varrella meni hyvin, paremmin kuin hyvin. Täysin ammattimaisesti. Ja olen tästä kaikesta aivan häkeltyneen kiitollinen. Tästä on hyvä jatkaa.

Tangofinalistit esiintyivät viikon aikana mm. Torikeskuksessa ja Paviljongissa.

Minulla on ikävä matkakumppaneita, tangofaneja,

Finalistit 2017

kaikkia niitä läheisiä ja ystäviä jotka on tukeneet minua matkallani, rakkaita kanssakilpailijoita, huikeaa Tango-orkesteria, Tangomarkkinaväkeä, Alfa-tvn tuotantotiimiä, yleisöä, mediaväkeä, jokaista kohtaamaani ihmistä… Onnittelen täydestä sydämestä ihanaa Aino Niemeä ja Teijo Lindströmiä kruunuista! Tyhjyys on myös pysähdystä jokaisen kohtaamisen ja muiston ääreen, niistä taas täytyn.

 

Nyt Kylätie on hiljainen, tunteet on pinnassa, olen edelleen herkkänä ja avoimena. Suunnittelen tulevaa. Tartun johdatuksen rakkaaseen käteen ja avoimin sydämin kuljen kylätietäni eteenpäin. Vaikka tangot on tältä erää vaimenneet ja kylätie on hiljainen, seuraava laulu odottaa, ehkä jo seuraavan mutkan takana…

Voit katsoa Tangomarkkinoiden taivaltani Alfa Tv:n tallenteista osoitteesta Permanto.fi

Kiinnostaako tietää miten laulumatkalleni olen päätynyt, katso Haastattelu Goal Mapping menetelmästä ja itsensä kehittämisestä!

Seuraava Goal Mapping webinaari on 23.8. Kysy lisää: Sini@siniikavalko.fi


  • 0

#Tangomarkkinat Matka alkaa…

Osallistuin Tangomarkkinoiden laulukilpailuun myös viime vuonna 2016 ja pääsin ”ensikertalaisena” varsin pitkälle: Semifinaaleiden toiselle kierrokselle, eli 16. parhaan naisen joukkoon. Aika hyvin ”kolmella tangolla” 😉

Vuonna 2016 pääsin Tangomarkkinoiden laulukilpailussa 16. parhaan joukkoon!

Vitsailen itse tuosta, että olisin muka yrittänyt ihan vaan muutamalla tangolla kuningattareksi. Oikeasti selkäytimessä on kymmenien vuosien unelma! Olen yrittänyt Tangoille kahdesti aikaisemmin, joskus 90-luvun loppuvuosina, kun karsintanäyte käytiin antamassa tanssipaikoilla, käväisin laulamassa ”Sateen tangon” Wanhan tanssikellarissa. Se laulettiin bändin säestyksellä ja nuottien piti olla kohdillaan. Nyt ymmärrän, että sävellaji oli minulle liian matala ja että otin liikaa vapauksia Tangon tulkintaan. Tango on vakava laji.

Vuonna 2013 kävin antamassa ääninäytteen Ylen studiolla Helsingissä, Isolla pajalla. Semifinaalia ennen karsittiin tuolloin yleisöäänestyksellä netissä, ja tuohon 32. naislaulajan joukkoon pääsin tangolla ”Tähdet meren yllä”. Nettiäänestys nosti minut muistaakseni sijalle 13., mutta vain kahdeksan pääsi suoraan jatkoon ja loput kahdeksan valitsi tuomaristo. En päässyt siis Turun karsintaan. Kirpaisi ja kipinä jäi kytemään.

Lähes kaikki tangofinalistit kertovat haastatteluissa, että kuinka he ovat katselleet aina Tangomarkkinoita ja sen laulukilpailua televisiosta ja laulaneet mukana tangoja ja haaveilleet kerran olevansa tuolla Seinäjoen lavalla kruunu päässä. Niin minäkin. Tangomarkkinoiden laulukilpailun finaalissa on jotain samaa kuin Miss Suomi kilpailuissa, ne katsottiin ja annettiin omia arvioita kilpailijoista. Jokaisella oli oma suosikki. Jossain vaiheessa huomasin miettineeni, että pärjäisinköhän minäkin noilla markkinoilla? Sydämen takana kyti aina haikea kaipuu, saada laulaa, saada esiintyä ja samalla tulkita ja tuoda ihmisille, kuulijoille elämyksiä, iloa ja kyyneliä…

Vuonna 2016 Semifinaalin toisen kierroksen tangona lauloin Kultaiset korvarenkaat.

Tangomarkkinat ja sen laulukilpailu on laulukilpailujen kuninkuusravit. Tangon tulkitseminen on haastavaa. Se eroaa muista lauluista minimalistisuutensa takia. Ensinnäkin täytyy löytyä rytmitajua, koska rytmitys on hyvin tarkkaa ja joissain tangoissa, lähes kaikissa, se vaihtelee tasarytmistä aina vapaampaan soljuvaan rytmitykseen. Lisäksi täytyy hallita äänenkäyttöä, koska sävelet kuljetetaan matalalta ja korkealta ja välillä juoksutetaan näiden välillä. Jokaisen sanan tulee painottua oikein. Samalla tulee olla hyvin hillitty esiintymisen kanssa, silloinkin kun tekstistä ja musiikista huokuu suurta draamaa. Tunteet kuuluvat ja näkyvät hienoisina nyansseina sävelen ja rytmin tulkinnassa. Ja kuitenkin pitäisi olla valovoimainen, läsnä ja aito oma persoonansa.

Viime vuonna Turun semifinaaliin lähdin samalla päättäväisyydellä kuin kaikkiin niihin laulukilpailuihin mihin olin osallistunut kuluneen vuoden aikana. Kilpailurutiinista oli apua, kun harjoittelin tangoja, kun keskityin tulevaan karsintaan, kun mietin vaatetusta ja esiintymistä. Onnistuin mielestäni varsin hyvin. Kuuleman mukaan, tuomaristo, jonka pitäisi pysyä viilipyttynä, oli reagoinut spontaanisti esityksiini. ”Yö saaristossa” meni aivan nappiin ja ”Kultaiset korvarenkaat”, toi esiin toisenlaisen puolen minusta. Finaalipaikka ei kuitenkaan irronnut. Mutta kipinä oli muuttunut roihuksi. Ja edukseni täytyy sanoa, että rannalle jäi paljon edellisten vuosien konkareita.

Tässä me jännitettiin vuoden 2016 semifinaaleissa, että kuinka meidän käy! Markku Uhlbäck jatkoi finaaliin, aina tangoprinssiksi asti ja minä jäin keskittymään tulevaan vuoteen…

Parasta viime vuoden tangomatkalla oli ystävyyden syventyminen laulaja Markku Uhlbäckin kanssa. Tutustuttiin Markun kanssa kevään laulukilpailuissa. Ihana Markku! Markku jatkoi aina finaaliin ja tangoprinssiksi asti ja sain olla mukana hänen matkallaan Tangomarkkinoiden kulisseissa henkilökohtaisena assistenttina. Vitsailtiin Markun kanssa, että hän olisi sitten minun assarinani tänä vuonna… Saa nähdä kuinka käy. Ehkä Markulla riittää vientiä Tangokadulla, ehkä herra on mukana kisassa, ehkä minä olen jonkun muun assari, tai sitten ollaan molemmat ihan finaalissa!!!

Ääninäyte vuoden 2017 Tangoille on annettu, nyt vaan jännitetään!

Vaikka tässä on vuosi vierähtänyt ja kaikenlaista laulutohinaa on ollut, olen kokoajan fokusoitunut Tangolaulukilpailuun täysillä. Soittolistalla on ollut Tangoja ja muuta tanssimusiikkia, iskelmää… Olen aivan ”Hurmiossa” ja innoissani. Oma ääninäyte on annettu tämän vuoden karsintoihin. Kävin toissasunnuntaina Pavilla, Vantaalla laulamassa kameralle säkeistön ”Rannalla” -tangosta.

Toukokuun puolessa välissä tulee tietoa jatkuuko kisa Turun semifinaaliin 27.5. Oishan se hienoa! Taas askeleen lähempänä Unelmaa…

Tamgomarkkinoita voi seurata vuonna 2017 Alfa Tv:n kautta! Kanavapaikalta 15.


  • 1

#tvof Pomppien kohti Battlea

 

Sinin TVOF Battle tulee televisiosta torstaina 2.3.2017 klo 20! Mikä mahtaa olla biisi, kuka duo-pari?
Kuva: Saku Tiainen

Kaksintaistelu osuus on alkanut The Voice of Finlandissa. Viime perjantain jaksossa esiteltiin jo muutama pari, jotka dueton perusteella jaetaan ”jyviin ja akanoihin”, eli toinen saa jatkaa ja toinen joko tippuu kokonaan kisasta tai sitten hänet kaapataan toiseen valmentajan tiimiin. Kaappauksia on rajallinen määrä käytettävissä, joten kisa on nyt kunnolla alkanut.

Minä sain tietää Battle-parini ja kappaleeni jo viime syksynä Tampereella, kun Olli kutsui meidät viettämään tiimi-päivää Trampoliiniparkkiin. Paikka oli loppuun saakka yllätys ja päivä oli muutenkin jännittävä, tapasin samalla kilpakumppanit. Jännitys oli aivan turhaa, sillä kaikki paljastuivat varsin ihaniksi tyypeiksi! Ollin tiimillä oli alusta asti hyvä henki, katselimme toistemme vedot pieneltä ruudulta ennen kuvauksia yhdessä Ollin kanssa. Sen jälkeen lähdettiin kameraryhmän kanssa pomppimaan.

Vaikka olen tällainen itsensä kehittäjä, uskallusalueelle menevä ja sisäisen lapsensa kanssa leikkivä Unelmoija, näin jälkeenpäin on pakko tunnustaa, että trampoliinit on jotain mitä olen tietoisesti vältellyt. Nyt mentiin epämukavuusalueelle ja lujaa. Kun on tuota painoa yli kouluterveydenhoitajan asettaman rajan, ihania naisellisia muotoja, jotka ihan ei ole enää kaikki tässä iässä kaikkein kiinteimmillään, niin pomppiminen kameroiden edessä tuntui valtavan epämukavalta ajatukselta. Uskon, että sisaret yhtyy tähän tunteeseen. Piukeat Team Olli -paidat päällä sitä kuitenkin reippaasti tartuttiin toimeen.

Trampoliineilla pomppiminen on itseasiassa aika tehokasta liikuntaa. Koko ryhmä oli samaa mieltä, kun viestittelimme seuraavana päivänä. En ollut ainoa, joka oli kehostaan löytänyt uusia lihaksia! Ja jokin sisälläni heräsi pomppimisen myötä, jokin uinuva sisäinen lapsi. Aikuinenkin on terve, kun se leikkii. Pomppiminen oli lopulta tosi kivaa ja päätin unohtaa ne kamerat, ihan sama. Tämmöinen olen, ottakaa tai jättäkää. Kyllä ei voi aito artisti olla, jos ei pysty heittäytymään ja hyväksymään itseään. Epämukavuusalue muuttui pomppien uskallusalueeksi!

Isoimman trampan jätin väliin, etenkin kun siinä hypyt meni niin korkealle. Siitä olisi ollut myös mahdollisuus hypätä vaahtomuovialtaaseen, josta tosin oli älyttömän vaikea kömpiä ylös… Iän myötä korkean paikan kammo ei ole helpottanut, päinvastoin. Omat pomput tuntuivat menevän valtavan korkealle, mutta kun seurasin sivuillani pomppivia tai näin pomppimistani tv-ruudulta, jäi hyppyni säälittävään alle puoleen metriin tai oikeammin noin 20cm. Nuoret pomppu-opet rohkaisi kokeilemaan kaikenlaisia voltteja ja haarahyppyjä. Jätin suosiolla väliin. Jokin kilpailuhenkinen villi sielu minusta kuitenkin kuoriutui, kun leikkimielisesti pelasimme trampoliineilla polttopalloa.

Sain päivän päätteeksi parin ja duettobiisin. Olen molemmista valtavan kiitollinen. Olen parini kanssa ystävystynyt matkalla ja oli älyttömän kiva treenata yhdessä. Hän on todella lahjakas muusikko ja biisin jakaminen ja stemmojen löytäminen oli helppoa. Meillä syntyi heti niin hyvä yhteys, että kun kuvausryhmä toivoi meiltä jonkinlaista kaksintaistelu-pallottelua, päädyimmekin vain halaamaan toisiamme. Selvää oli alusta asti, että molemmat ovat valtavan taitavia laulajia ja otettiin tavoitteeksi, että vedetään niin hyvin että ollaan molemmat jatkossa 😉

Mitenhän meidän käy?

Sini Ikävalko on mukana The Voice of Finlandin 6. tuotantokaudella 2017.

Sinin seuraava esiintyminen Battle, eli kaksintaistelu on The Voice of Finland ohjelmassa torstaina 2.3.2017 klo 20, nelosella ja Ruutu.fi.


Tee sähköpostitilaus Sinin blogiin!

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset Sinin blogin uusista artikkeleista.