Kisamuistoja: UKC -laulukilpailu 2016 semifinaalit

  • 0

Kisamuistoja: UKC -laulukilpailu 2016 semifinaalit

Noin vuosi sitten keväällä kisasin mainiossa laulukilpailussa nimeltä UKC.

En juuri muista alkukarsinnasta kuin sen, että lauloimme kaksi karsintakierrosta ja biiseinäni taisi olla jokin suomenkielinen ja olisiko ollut  Son of a preacherman-biisi. Tuomaristo oli kohdallani alusta asti mykistynyt. Palautteet nimittäin jännitti, tottakai. Se että kiipeää lavalle laulamaan on jo haastavaa, saati se että laulu arvioidaan ammattilaisten toimesta. Mutta UKC:ssa saat heti palautteen laulustasi, siinä kaikkien kuullen, julkisesti.

Aina on jotain, joko laulussa on jotain vireongelmia, lausunnassa outouksia, vokaalinvenytyksiä, tai sitten käsi pyörii oudosti, on halvaantunut tai selittää liikaa. Kyllä, näitä asioita minäkin olen hionut. Hyvä vinkki on se, että kuvaa itseään kun laulaa. Silloin alkaa näkemään omia maneerejaan, kuulee oman laulunsa. Niitä voi myös kysyä joltain, joka osaa kiinnittää niihin paljon huomiota. Omalla kohdallani kisaan osallistuminen vei kokonaisuudessaan minua kohti parempaa minua. Kun harjoittelee kappaleita, harjoittaa ääntään ja äänenkäyttöään, kun harjoittelee esiintymistä, miettii laulu kerrallaan miten kertoo sen tarinan yleisölle, sitä vaan kehittyy ja oppii.

Semifinaalit oli muistaakseni pääsiäisen tienoilla ja erityisen rankat. Semifinaalit kestivät kaksi iltaa. Ensimmäisenä iltana karsittiin seuraavalle illalle menijät, joten laulukierroksia oli vain yksi. Kappaleeni oli Heard it through the Grapevine. Pääsin odotetusti jatkoon.

Toisena päivänä karsittiin vielä kolme kertaa ja joka kierroksen jälkeen sai jännittää kutsuttiinko seuraavalle kierrokselle. Semifinaalini eteni osaltani siten, että toisena päivänä lauloin ensimmäisellä kierroksella Ellinooran Carrie -biisin, jonka jälkeen oli Kesällä kerran ja lopulta finaalipaikan varmisti Mad about the boy.(linkin kohdassa 45:10)

Biisivalinnat on tärkeitä kun kisailee. Kappaleiden tulisi olla itselle sopivia, sävellajit kohdillaan sekä täysin sisäistettyjä. Itse tykkään kertoa tarinaa ja siksi valitsen mieluiten kappaleita jotka on helppo kertoa. Suomenkieli on helpompaa tulkita kuin englannin kieli, koska se tulee sydämestä. Tuomaristo joutuu kuulemaan valtavan määrän musiikkia ja jotkut kappaleet tulee monta kertaa, jos valitsemasi kappale on suosittu, pidä huolta että esität sen parhaiten. Esimerkiksi Anna Erikssonin Kesällä kerran kappale laulettiin UKC:n semifinaalissa ainakin neljä kertaa. Oma esitykseni sai koko tuomariston kyynelehtimään sekä ainoana esityksenä spontaaneihin seisoma-ablodeihin. Tuo muisto on parhaita kisa-muistoja viime vuodelta 🙂 Kaikki jotka lauloivat Kesällä kerran -kappaleen pääsivät finaaleihin.

Kaikenlaisia karaoke- ja laulukilpailuja kierrettyäni, UKC laulukilpailusta voi sanoa pari hyvää sanaa, joka on puuttunut muista kisoista. Ensinnäkin pääosin sama tuomaristo istuu seuraamassa koko laulumatkan, alkukarsinnoista aina finaaliin asti. He siis näkevät laulajan kehityksen ja osaamisen kokonaisvaltaisesti kisan edetessä. Parasta on myös se, että tuomaristo antaa alkukarsinnoissa aivan jokaiselle osallistujalle palautetta: laulamisesta ja esiintymisestä siten että laulajalla on mahdollista parantaa ja kehittää itseään. Eli vaikka ei pääsisikään jatkoon alkukarsintaa pidemmälle, kannattaa osallistua koska saa arvokkaita ammattitaitoisia neuvoja itsensä kehittämiseen. Tuomaristo koostuu myös eri alojen ammattilaisista. Laulajalle on tärkeää että tuomaristossa on kuitenkin aina niitä jotka tarkkailevat esiintymistä, kehon liikkumista ja luontevuutta, mutta erityisesti kuuntelee laulua ja sen puhtautta, eli oikeita laulamisen ammattilaisia, laulunopettajia!

Toiseksi kisa muuttuu karaoketaustoista laulamisesta jo semifinaalivaiheessa oikeaksi laulukilpailuksi, nimittäin taustat tulevat nauhalta, mutta sanat eivät enää ole tukena. Biisit on osattava ulkoa ja keskityttävä myös esiintymiseen. Ja lopulta finaaliin selvinneet pääsevät esiintymään oikean todella ammattitaitoisen orkesterin kanssa. Lisäksi kisan sielu ja vetäjä Sami tekee sydämellä myös kisassa edenneistä kappaleista videoita, joten kisailija saa itsestään laadukasta laulu-materiaalia jaettavaksi ystäville tai faneille.

UKC -laulukilpailu on taas käynnissä. Karsintoja on Vantaalla ja Tampereella. Suosittelen lämpimästi. Jatkan viime vuoden kisamuistoa finaalin osalta tuonnempana…

Sini Ikävalko tuli toiseksi UKC -laulukilpailussa 2016. 1. sija Katja Felin ja 3. sija vuoden 2016 tangoprinssi Markku Uhlbäck.

UKC -laulukilpailun 2017 karsinnat on käynnissä.


  • 2

#TVOF Matka alkoi Pataässästä

Tässä sitä ollaan hehkeänä antamassa ääninäytettä TVOFiin elokuussa 2016!

Kyllä. Minun The Voice of Finland matkani alkoi legendaarisesta Karaokeravintola Pataässästä. Jo viime vuonna 2015 TVOF haki kilpailijoita videoklippien lisäksi karaoke-kiertueella. Laulunäytteen antaminen livenä on enemmän minua kuin tyhjälle ruudulle laulaminen. Ja onhan nuo karaoketaustatkin tulleet tutuksi tällä laulumatkalla 😉

Noh, koko loppukevään ja kesän olin tietoinen siitä että uusia kilpailijoita haettiin ja että ääninäyte tulisi antaa tiettyyn päivään mennessä. Mutta, minä kun olen sellainen viimetinka tyyppi, joten se deadline läheni ja läheni ja mikä siinä onkin niin vaikeaa… Näyte jäi antamatta. Sen sijaan näin mainoksen, että sen voi antaa Helsingissä 23.8. Pataässässä ja 27.8. Iloisessa Katupojassa (RIP), joka oli koko kisan viimeinen mahdollisuus päästä mukaan. Se lauantain aika ei käynyt koulutushommien takia, mutta 23.8. keskiviikko meni kalenteriin. Niin, siis keskiviikko, eikä tiistai, mutta aivot kesä- ja vuorotteluvapaa pehmeinä merkkasin väärän päivän.

Tiistaina 23.8., kun oli minun kannaltani viimeinen hetki antaa näyte tulevaan The Voice of Finland kauteen, meikäläinen otti rennosti. Kävin iltasella spinningissä ja kuntosalilla ja kun klo 20.20 käyskentelin venyttelyn jäljiltä hiljakseen kotiin lempeässä kesäillassa, otin puhelimen käteen ja tsekkasin Facebookin. Kappas, siellä oli kavereita ollut Pataässässä antamassa ääninäytettä The Voiceen… Tänään! Siis tiistaina, eikö sen olisi pitänyt olla vasta huomenna.

En muista koskaan toimineeni niin nopeasti. Stadilaiset tietää, että Helsingin Malmilta ei ihan sekunnissa pinkaista Krunikaan. Ääninäytteiden antaminen oli alkanut klo 18 ja kello kävi jo puoli yhdeksää: kävin suihkussa, laitoin hiukset, meikkasin!!! ja valkkasin vaatteet. Vaikka ääni ratkaisee, vidoilla näkyy aina laulaja 😉 ja ajoin Pataässään. Koskaan ei muuten ole ollut niin ”vihreää aaltoa” liikennevaloissa… Klo 21.05 kädet, sormet ja varpaat ristissä olin Pataässän ovella ja hengästyneenä kyselin, vieläkö ehtii?

Vielä ehti. Ehdin laittaa huulipunankin. Enkä ollut edes viimeinen. Minun jälkeeni tuli vielä pari laulajaa. Kaikkeni annoin ja viimetingassa ja koko sydämestäni, enkä ainakaan osannut jännittää etukäteen. Ja tässä sitä ollaan The Voice of Finlandin 6.tuotantokaudella mukana, matkalla kohti Unelmia!

Tässä ollaan elokuussa 2016 TVOF Helsingin Pataässässä, ääninäytettä antamassa!

The Voice of Finlandin 6. tuotantokausi alkaa perjantaina 6.1.2017 klo 20 Neloselta, ja olen mukana sen ensimmäisessä jaksossa!


Tee sähköpostitilaus Sinin blogiin!

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset Sinin blogin uusista artikkeleista.