#tvof Parasta oli itse matka ja ihmiset, joita kohtasin

  • 0

#tvof Parasta oli itse matka ja ihmiset, joita kohtasin

Oli kyllä huikea matka. The Voice of Finland 2017. Kaikkien kohtaamieni kilpailijoiden kanssa syntyi hyvä yhteys. Me olimme samalla matkalla. Matkalla unelmiin, matkalla itseemme, matkalla julkisuuteen, välillä jopa salatulla matkalla. Ja niin kuin aina matkalla, ei aina ole tärkeää perillepääsy, vaan itse matka.

Tässä me ollaan! The Voice of Finlandin 6.tuotantokauden Ollin tiimin laulajat! ?

Luonnollisesti oma tiimi tuli tutuimmaksi, mutta harjoitukset ja kuvaukset lomittuivat myös muiden tiimien kanssa. Käväisin vielä hyvästelemässä ja moikkaamassa tuttuja ja itsekin vilahtamassa Voicen Live-kuvauksissa toissa perjantaina. Oli ihana vielä kerran nähdä voice-matkakumppaneita, uusia ystäviä ja kiittää tuotantotiimiä kaikesta, mitä meidän eteemme tekivät.  Nimittäin Voicen henki on huikea ja se lähtee niistä ihmisistä, jotka sydämellään ohjelmaa tekevät: assareista, maskeeraajista, tuottajista, puvustuksesta, kameramiehistä, ohjaajista, äänimiehistä, miksaajista, muusikoista, tähtivalmentajista… Ja säteilee sitten meihin kilpailijoihin ja me viemme sen sitten maailmaan.

Iso Kiitos, kun sain olla mukana!

Tässä muutama kuvamuisto näistä ihanista ihmisistä mun The Voice of Finland -matkalta.

Ihana duo Anu ja Piia sekä mun duopari Saara Lehtonen kulki välillä ihan konkreettisesti samaa matkaa Helsingin ja Turun Logomon väliä. Michaelin tiimissä oli monta vanhaa tuttua. Anne Tanskanen, Sätky Hovisilta ja Riku Soininen oli entuudestaan tuttuja eri laulupiireistä.

Ihana Tenho Olavi Raaterovan kanssa hassuteltiin erityisesti kun oli pitkiä aikoja odottamista kuvausten välillä.

A-J Keskisen matka jatkui aina semifinaaleihin asti! A-Jn mikkokuustosmainen ääni ja lempeä tulkinta oli mun suosikki koko kisassa. Parrakasmies oli puikoissa, kun kuvattiin Voice-autoilla inserttejä. Takapenkillä kiljahteli Emmi Bogdanoff ja Annika Syrjälä.

Tässä me ollaan Ollin Knockout tiimi! Hetki ennen kuvauksia, viimeistä kertaa yhdessä ennen tuolileikkiä.

Alkuperäisestä Ollin tiimistä ei ole kisassa enää ketään jäljellä. Finaalin ylti Tiina Nyyssönen, jonka Olli kaappasi ”meille” battle-vaiheessa. Onnea kisaan tyttö, Sä olet huikea 🙂

Ensi perjantaina 14.4.2017 on The Voice of Finlandin 6.tuotantokauden finaali.


  • 7

#tvof Miks ei?

Olinko tosissani? Täysin. Jokainen joka lähtee mukaan tällaiseen kilpailuun kuin The Voice of Finland, lähtee siihen mukaan tosissaan. Jokainen laittaa itsensä kokonaan peliin, julkisuuteen. Minulla on pelissä kaikki, koska sellaista oman sydämen laulun seuraaminen on, sellaista Unelmiin hyppääminen on. Olinko tosissani Knockout biisini suhteen? Se on toinen juttu. Voiko ”Miksi ei?” -hittiä laulaa aivan tosissaan? Minä leikin, hassuttelin, otin lavan haltuun, pidin hauskaa ja flirttailin. Sain koko Logomon mukaani tanssimaan. Miksi kuitenkin Ei?

Miks ei?
Kuva: Saku Tiainen

Vaikka olen noviisi artistimaailmassa, tiedän jo mitä olen ja mitä haluan. Minussa on sitä sisäistä vahvuutta, joka ei tarvitse psyykkausta toisilta lavalle nousemiseen. Minulla on omat visualisoinnit ja keskittymisrituaalit, jotka toimii, joiden avulla pystyn olemaan ihmeemmin jännittämättä, luottamaan intuitioon ja osaamiseeni, siihen että nuotit menevät kohdalleen. Minä taidan olla myös löytämässä sen ääneni ja sen musiikkityylinkin mitä haluaisin tehdä. Taidan olla kasvanut ihmisenä kokonaisemmaksi tälläkin matkalla. Siksi ehkä ei?

Ikää on. Kilsat, elämä näkyy uurteissa, joita ei meikit enää kadota. Ja voitte arvata miten on ollut minullakin, vaikka vahvalla itsetunnolla ratsastan, nähdä itseään ruudun kautta. Kuvakulmat valitsee joku muu ja ne mitä itsestään piilottaa tulee näkyviksi. Ei se pelkkä ruutu lihota, elämä sen tekee. Tässä iässä hämärä valaistus ja lotsoffilter on armoa. Ei mitenkään musiikkiin liittyviä asioita, mutta siltikin, ehkä siksi ei?

Taso oli todella kova. Kaikki laulajat olivat todella hyviä. Ääni ratkaisee tiettyyn pisteeseen, sen jälkeen alkaa lavapreesensin, karisman, esiintymisen ja kappalevalintojen suo. Jokainen tvofiin osallistuva on jo oma artisti ja miten laittaa vaikka suomalaisia eturivin tähtiä paremmuusjärjestykseen? Mahdoton tehtävä. Lisäksi osaamisemme oli kaikilla vähän omaan suuntaan kallellaan. Tällä kertaa minä valikoiduin sellaiseksi, jonka kanssa ”ei oikein osattu tehdä mitään”. Ehkä siksi ei?

Ja joo, minä olen pappi. So what?! Olihan meitä muitakin ammattiryhmiä edustettuina. Enkä minä artistina laulukeikalla ole pappi, vaan laulaja, mutta tämä asia nousi pintaan tuon tuosta. Voice-matkan aikana opin hyväksymään tätä itsessäni ja muissa ihmisissä enemmän. En enää taistele vastaan. Sen sijaan tahdon kertoa, että ihmisiä kategorisoidaan aivan liikaa ja tuo luokittelu tapahtuu aina ihmisten omien sisäisten mallien kautta. Minulle sanottiin, että meitä arvioitaisiin ensisijaisesti esiintymisen ja laulullisten perusteiden kautta. Kun kuuntelee saamaani palautetta Knockout esiintymisestäni, tämä ei mielestäni ihan toteudu. Ehkä siksi ei?

The Voice of Finlandin kaksintaisteluosiossa Ellinoora oli sanonut, että pitää minusta ja siitä ”jylhyydestä” mikä minussa on. Kun yhdistää ne kauniit sanat äänestäni, että siinä on jotain synkkää, hyvällä tavalla, saan kiinni mitä hän tarkoittaa. Toivon nimittäin, että nyt puhuttiin minun äänestäni. Vaikka kyllähän se lavapreesens on hallitseva, karisma maskuliinisen päällekäyvä, erityisesti niille miehille, jotka eivät sitä naisessa kestä. Minä olen aikuinen nainen ja oman elämäni kuningatar. Minä seison ryhdissä ja kannan koko runsaan kauneuteni ylpeästi, koska en minä muuta voi. Mutta Ollin makuun olin jopa ”yli-jylhä”. Olisi pitänyt ”sulaa” vähän. Ehkä siksi ei?

Sinin The Voice of Finland taival päättyi Knockout osioon.

 


  • 0

#tvof Battle -Kuinkas siinä sitten kävikään?

Battle, eli kaksintaisteluosion parini The Voice of Finlandissa oli huikea Saara Lehtonen. Saimme esittää duettona Suvi Teräsniskan biisin Elämäni miehiä. Vaikka pelkkä nimi ei ensin sanonut mitään, oli kappale kuitenkin tuttu, syksyn radiohitti. Ollille kappale on erityisen tärkeä, koska Suvi T oli kertonut, että yksi hänen elämänsä miehistä oli Olli Lindholm:

”Kun kipuilin ja uhmasin, löysin lujan olkapään, suunnan elämään, opastit.”

Sen tähden Elämäni miehiä -biisin saaminen Battle-kappaleeksi juuri Ollilta oli suuri kunnia. Itsellä oli ollut kappaleesta jo pieni herkkä hetki. Taisin kuunnella sitä ensi kerran auton ratissa joltain radiokanavalta syksyllä, kun kappaleen sanat kolahtivat, erityisesti ne joissa on:

”Leikkipuiston keinussa, pieni valonkantaja. Vauhtia ja naurua, onni vatsanpohjalla. Sylissäni pidän sua, olet aina osa mua.”

Jokainen äiti pystyy samaistumaan näihin sanoituksiin. Minun poikaseni, vaikka on jo iso teinipojan rötkäle, on silti aina osa mua. Äiti kantaa lapsiaan aina mukana. Siksi ne liikutuksen kyyneleet. Itseasiassa, kun saimme kappaleen harjoiteltavaksi, ensimmäiset pari viikkoa vain itkin, kun kuuntelin sitä. Tilannetta ei auttanut tieto siitä, että Suvin levytyksen päätteeksi taustalla kuuluu humisevat vauvan sydänäänet, jotka oli äänitetty Suvi Teräsniskan vauvamasusta, hänen syntymättömän lapsensa sydänäänet. Awwwww!

Meitä yritettiin alusta asti laittaa vastakkain Saaran kassa, analysoida miten oltaisiin toisiamme parempia, tai siellä trampoliiniparkin kuvauksissa, olisi pitänyt jotenkin leikkimielisesti taistella pehmopalloilla toisiamme vastaan. Ei! Molemmat näki, että yhteistyössä on voimaa. Ja siksi meistä ei saanut, vaikka yrittivät, irti poikkupuolista sanaa toisistamme ja kisailun sijaan halasimme ja päädyimme pomppimaan kuvausryhmän kanssa.

Saara on ammattilainen. Hän on kouluttautunut alalle ja on valtavan musikaalinen ja lahjakas. Hän tekee työkseen äänen ja esiintymisen kanssa kaikenlaista. Tunsin itseni hieman altavastaajaksi aloittelevana laulajana. Mutta Saara kertoi ihailleensa lauluani jo tuolit kääntyy -vaiheesta alkaen. Saaralla oli heti stemmat valmiina ja se sopi minulle mainiosti, koska melodiassa pysyminen on minun vahvuuteni. Koska biisiä piti lyhentää vieläkin harjoitellusta, kävi niin, että Saaralle sattui enemmän niitä korkealta ja kovaa nuotteja, mutta minä pidin kiinni tulkinnan taiasta. Palaute olikin erityisen hyvää. Olli oli vallan sanaton siitä miten valmiin tuotoksen kanssa tulimme pianotreeneihin ja apuvalmentajana ollut Ellinoora vain fiilisteli meidän äänien yhteensopivuutta. Ellinoora sanoi, että minun äänessäni on jotain ”synkkää, hyvällä tavalla synkkää”. Paras palaute ikinä!

Vielä kuvauspäivänä meiltä yritettiin saada kaksintaistelumoodia, tuloksetta. Pieni hiljainen etääntyminen yhteen hiileen puhaltamisesta tapahtui noin pari tuntia ennen jakson nauhoituksen aloitusta, sillä saimme kuulla, että kaikki kaappaukset oli käytetty. Se veti mielen maahan. Meidän strategia oli alusta asti, että vedämme yhteistyöllä niin hyvin, toinen toistamme tukien, turhaa itsekorostusta vältellen, ilman taistelun negatiivista energiaa, ilon kautta, että pääsemme molemmat jatkoon. Nyt kuulimme, että paikkoja oli oikeasti vain yksi. Piti ottaa itselle tilaa, aikaa, raaka tilanne ja epäoikeudenmukainen, koska tiesimme, että meidän veto saisi vielä Logomon seisomaan…

Kasasimme kuitenkin toinen toisemme. Oli huikea tehdä yhteistyötä, olimme ystävystyneet, nyt vain harmittaisi toisen puolesta, jos itse pääsisi jatkoon. Sen sijaan että keskittyisimme omaan jatkoonpääsyyn, päätimme pysyä kiinni alkuperäisessä suunnitelmassa ja vetää niin hyvin kuin pystyimme, yhdessä, niin hyvin, että molemmat pääsevät jatkoon. Siellä istui tukijoukkojen penkissä muun muassa Elämämme miehiä! Ja täytyy sanoa, että tuo hetki lavalla Saaran kanssa oli huikeinta ikinä…

Ja kuinkas siinä sitten kävikään?

Sinin ja Saaran The Voice of Finland Battle tulee tv-neloselta torstaina 2.3.2017 klo 20.

Korjaus tekstiin: Elämäni miehiä -kappaleen sanat on tehnyt Nina Granrot.

 


  • 1

#tvof Pomppien kohti Battlea

 

Sinin TVOF Battle tulee televisiosta torstaina 2.3.2017 klo 20! Mikä mahtaa olla biisi, kuka duo-pari?
Kuva: Saku Tiainen

Kaksintaistelu osuus on alkanut The Voice of Finlandissa. Viime perjantain jaksossa esiteltiin jo muutama pari, jotka dueton perusteella jaetaan ”jyviin ja akanoihin”, eli toinen saa jatkaa ja toinen joko tippuu kokonaan kisasta tai sitten hänet kaapataan toiseen valmentajan tiimiin. Kaappauksia on rajallinen määrä käytettävissä, joten kisa on nyt kunnolla alkanut.

Minä sain tietää Battle-parini ja kappaleeni jo viime syksynä Tampereella, kun Olli kutsui meidät viettämään tiimi-päivää Trampoliiniparkkiin. Paikka oli loppuun saakka yllätys ja päivä oli muutenkin jännittävä, tapasin samalla kilpakumppanit. Jännitys oli aivan turhaa, sillä kaikki paljastuivat varsin ihaniksi tyypeiksi! Ollin tiimillä oli alusta asti hyvä henki, katselimme toistemme vedot pieneltä ruudulta ennen kuvauksia yhdessä Ollin kanssa. Sen jälkeen lähdettiin kameraryhmän kanssa pomppimaan.

Vaikka olen tällainen itsensä kehittäjä, uskallusalueelle menevä ja sisäisen lapsensa kanssa leikkivä Unelmoija, näin jälkeenpäin on pakko tunnustaa, että trampoliinit on jotain mitä olen tietoisesti vältellyt. Nyt mentiin epämukavuusalueelle ja lujaa. Kun on tuota painoa yli kouluterveydenhoitajan asettaman rajan, ihania naisellisia muotoja, jotka ihan ei ole enää kaikki tässä iässä kaikkein kiinteimmillään, niin pomppiminen kameroiden edessä tuntui valtavan epämukavalta ajatukselta. Uskon, että sisaret yhtyy tähän tunteeseen. Piukeat Team Olli -paidat päällä sitä kuitenkin reippaasti tartuttiin toimeen.

Trampoliineilla pomppiminen on itseasiassa aika tehokasta liikuntaa. Koko ryhmä oli samaa mieltä, kun viestittelimme seuraavana päivänä. En ollut ainoa, joka oli kehostaan löytänyt uusia lihaksia! Ja jokin sisälläni heräsi pomppimisen myötä, jokin uinuva sisäinen lapsi. Aikuinenkin on terve, kun se leikkii. Pomppiminen oli lopulta tosi kivaa ja päätin unohtaa ne kamerat, ihan sama. Tämmöinen olen, ottakaa tai jättäkää. Kyllä ei voi aito artisti olla, jos ei pysty heittäytymään ja hyväksymään itseään. Epämukavuusalue muuttui pomppien uskallusalueeksi!

Isoimman trampan jätin väliin, etenkin kun siinä hypyt meni niin korkealle. Siitä olisi ollut myös mahdollisuus hypätä vaahtomuovialtaaseen, josta tosin oli älyttömän vaikea kömpiä ylös… Iän myötä korkean paikan kammo ei ole helpottanut, päinvastoin. Omat pomput tuntuivat menevän valtavan korkealle, mutta kun seurasin sivuillani pomppivia tai näin pomppimistani tv-ruudulta, jäi hyppyni säälittävään alle puoleen metriin tai oikeammin noin 20cm. Nuoret pomppu-opet rohkaisi kokeilemaan kaikenlaisia voltteja ja haarahyppyjä. Jätin suosiolla väliin. Jokin kilpailuhenkinen villi sielu minusta kuitenkin kuoriutui, kun leikkimielisesti pelasimme trampoliineilla polttopalloa.

Sain päivän päätteeksi parin ja duettobiisin. Olen molemmista valtavan kiitollinen. Olen parini kanssa ystävystynyt matkalla ja oli älyttömän kiva treenata yhdessä. Hän on todella lahjakas muusikko ja biisin jakaminen ja stemmojen löytäminen oli helppoa. Meillä syntyi heti niin hyvä yhteys, että kun kuvausryhmä toivoi meiltä jonkinlaista kaksintaistelu-pallottelua, päädyimmekin vain halaamaan toisiamme. Selvää oli alusta asti, että molemmat ovat valtavan taitavia laulajia ja otettiin tavoitteeksi, että vedetään niin hyvin että ollaan molemmat jatkossa 😉

Mitenhän meidän käy?

Sini Ikävalko on mukana The Voice of Finlandin 6. tuotantokaudella 2017.

Sinin seuraava esiintyminen Battle, eli kaksintaistelu on The Voice of Finland ohjelmassa torstaina 2.3.2017 klo 20, nelosella ja Ruutu.fi.


  • 0

#TVOF Tuoli kääntyi

Perjantaina 6.1.2017 alkoi televisiossa The Voice of Finlandin uusi tuotantokausi ja pääsin heti piinasta. Olin sen ensimmäisen jakson toinen laulaja 🙂

Kuva: Saku Tiainen

Kun kutsu Voiceen tuli, alkoi asian salailu. On helpotus, että voin olla nyt julkisesti paitsi Voicessa, myös JATKOSSA!!! Ohjelmassa mukana olo on kuin juna-kyyti halki jännien uusien maisemien. Olen istunut siihen mukaan ja en ole varma mille asemalle jään. Matkalla kuljen lävitse erilaisia musiikkitreenejä, maskeeraushetkiä sekä haastatteluja ja kuvauksia. Varsinaista laulua oli ensimmäisessä vaiheessa vain 90 sekuntia.

Jännittävintä kuitenkin oli saada mahdollisuus näyttää osaamisensa paitsi kaikelle kansalle, erityisesti tähtivalmentajille. Tai oikeammin tuoda kuulolle. Tvofin paras anti on mielestäni se, että alussa tosiaan ääni ratkaisee. Eikä ole helppoa valita mikä voisi olla sellainen kappale, joka antaa parhaan kuvan minun äänestäni! Äänessäni on paljon Soulia, sellaista suomalaista hillittyä soulia, sielukkuutta. Vanha klassikko toimisi siihen että minulla on toive päästä tekemään töitä nimenomaan iskelmän parissa, mutta suomalainen iskelmä-kappale olisi liian alleviivattu. Tahdoin mennä The Voice of Finlandin ensimmäiseen vaiheeseen, eli tuohon tuolit kääntyy -vaiheeseen, jollakin englanninkielisellä biisillä. Niinpä kappaleeksi valikoitui Dinah Washingtonin klassikko: Mad about the boy.

The Voice of Finlandin 6. tuotantokauden avausjaksossa lauloin tuolin selkämyksille Dinah Washingtonin kappaleen Mad about the Boy.

Tvofiin biisiä tulee lyhentää aika tavalla ja se on aikamoinen haaste. Laulu kun on nuoresta asti ollut minulle tärkeä ja tulee selkäytimestä. Muistan treenanneeni erityisesti lyhennetyn version kohtaa missä hypätään sanallisesti ensimmäisestä säkeistöstä suoraan toiseen, kesken säkeistön, jotta nosto tulisi oikein. Ja alku, lähdin lauluun ihan vaan Lenni-Kallen antamalla soinnulla, enkä pitkällä torvisetin alkusoitolla mihin olin tottunut. Siksi kai en ihan ole tyytyväinen suoritukseeni. Mutta Ollin tuoli kääntyi. Ja se riittää. Sitä paitsi, aina voi parantaa 😉

Oli myös mukava saada valmentajilta hyvää ja rohkaisevaa palautetta. Minulle olisi ollut ihan sama vaikka joku muukin olisi kääntynyt. Olisin valinnut Olli Lindholmin tiimin joka tapauksessa sen edustaman musiikkigenren takia. En koe olevani Rock, niin kuin Michael tai niin nykymusiikkia, kuin Redrama. Anna Puu on ihana, mutta ehkä on hyvä, että valmentajallani on myös kokemusta pidemmältä uralta musiikin parissa sekä itse ohjelmasta.

Jatkoon pääsy tarkoittaa sitä, että juna-kyyti jatkuu ja seuraavaksi saan parin Ollin tiimistä. Laulamme dueton. Tuon dueton perusteella sitten toinen jatkaa ja toinen joko kaapataan toiseen tiimiin tai jää Tvof-riden kyydistä. Mutta hetken saa hengähtää ja olla ihan Mad about the ”Olli”.

Sini Ikävalko on mukana The Voice of Finlandin 6. tuotantokaudella ja edennyt Ollin tiimiin ja Battle-vaiheeseen.

Kuva: Saku Tiainen

Linkki: kuuntele Sinin haastattelu sekä Mad about the Boy

Linkki: Sinin haastattelu Tvofin kulisseissa


Tee sähköpostitilaus Sinin blogiin!

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset Sinin blogin uusista artikkeleista.