Tangomarkkinoiden juhlavuosi 2019 – ajatuksia osallistumisesta…

  • 0
Tangomarkkinat 2017

Tangomarkkinoiden juhlavuosi 2019 – ajatuksia osallistumisesta…

Kutkuttaisi niin kovasti osallistua Tangomarkkinoiden laulukilpailuun…

Keravan karsinnassa lauloin tuomariston ja ihmisten sydämiin Tangolla Tule luoksein iltarusko.
Kampaus Salon Wellcome, Helsinki ja mekko Miss Windy Shop.

Tein päätöksen Kiuruveden IskelmäMestaruuden jälkeen viime kesänä, että tottahan minä lähden mukaan ensi kesänä Tangomarkkinoiden laulukilpailuun! Kesän 2017 finaalin jälkeen oli kirves kaivossa ja olen sitä onkinut sieltä sen jälkeen. Vannoin etten koskaan enää. Ja tämän vannomisen tietää kaikki, jotka ovat tippuneet tärkeässä kisassa liian nopeasti, vaikka paukkuja olisi ollut vielä vaikka mihin. Jokatapauksessa haavat on nuoltu, kirves on kädessä, tavoite on selkeänä silmissä!

 

Tangomarkkinat 2017

Tangomarkkinoilla finaalissa laulutaipaleeni jäi ensimmäiseen kierrokseen. Unelmien täyttymys oli laulaa huikean Tango-orkesterin säestyksellä.
Kuva: Top Shop, Puku: Fablo Boutique, Helsinki

Tänä vuonna Tangomarkkinat viettävät 35-vuotis juhlia ja laulukilpailua on muutettu muun muassa siten, että karsinnat käydään oikeilla tanssilavoilla, oikean tanssiyleisön edessä. Yleisö pääsee vaikuttamaan finalisteihin jo alkukarsintavaiheessa äänestämällä tanssipaikoilla omat illan suosikkinsa jatkoon ja aikanaan lopulliset finalistit valitaan yleisöäänestyksellä. Tangokuninkaalliset kruunataan tällä kertaa samassa finaalilähetyksessä. Tässä on jo huikeasti syitä siihen miksi kisa kiinnostaa.

Tangomarkkinat laulukilpailu on selkeästi lavatanssi-kulttuuria edistävällä linjalla yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Sääntömuutoksilla etsitään oikeasti tanssiyleisöä kiinnostavia ja viihdyttäviä artisteja. Tämä on selkeä ajatus ja se tulee huomioida jos kuninkaalliseksi halajaa. Ei välttämättä tarvitse olla intohimoinen tanssija, mutta tietyt lavojen pelisäännöt ja musiikilliset trendit on hyvä ymmärtää. Laulukilpailu on työhaastattelu tähän perus-muusikon-duuniin. Olen itse sisäistänyt tämän niillä tango-matkoilla jotka olen saanut kokea sekä tutustuessani Tango-ystävieni kautta lavatanssimaailmaan.

Olen käynyt henkilökohtaista kamppailua siitä, voisiko tanssikansan viihdyttäminen olla ”mun juttu”. Minä kun olen ensisijaisesti tulkitsija. Ja tanssiyleisö ei välttämättä pysähdy kuuntelemaan kuinka kauniisti voi Kaikuluotain soida, itseasiassa se valssi on sellaisenaan liian hidas tanssittavaksi… Olen seurannut somesta äitiyslomani ajan laulumatkani ystäviä, jotka tekevät rakkaudella tanssilava-keikkaa ja olen ylpeä siitä riemusta ja jaksamisesta joka heillä työhön on. Innostua joka keikasta ja valittamatta ajaa ympäri Suomea pitkiäkin matkoja eri tanssipaikoille. Hommaa täytyy rakastaa.

Tangofinalistit esiintyivät viikon aikana mm. Torikeskuksessa ja Paviljongissa.

Tunnustan, että tanssittaminen on minulle vieraampaa. Olen stadilainen ja lavakulttuuri on käytännössä Helsingissä kuollut. Lähin tanssipaikka on Vantaalla Pavi. Ja sekin on auki vain kesäkautena. Kotonakin lapsena keskityttiin faijan rokkenrolli-diggailuun ja menevä Iskelmä on imetty äidinmaidosta. Jokin tangossa ja suomalaisessa tanssi-iskelmässä vetää minua silti puoleensa. Kaiho, sävelet, tulkinnan minimalismi. Olen laulumatkallani oppinut rakastamaan sitä kaikkea. Vierailut Tangoilla ja Kiuruvedellä ja rakkaiden tanssivien ystävieni oppitunnit tanssista ja tanssittavasta musiikista, muun muassa näiden hetkien kautta on Rakkaus Tangoon syventyntyt. Minä osaan viihdyttää, minä nautin olla kaikenlaisilla lavoilla, kellohameessa tai sitten iltapuvussa. Syvä evakko-karjalaisuus minussa huokaa, olen tullut kotiin. Ehkä se tanssilavan tunnelma elää jossain solumuistissa kaikissa suomalaisissa.

Mutta miksi osallistumisen yllä värisee iso Mutta…

Niin, olin vakaasti päättänyt osallistua. Jatkoin hoitovapaatanikin, jotta kesä olisi vapaana kaikelle vastaan tulevalle. Tavoitteena oli erota lopullisesti vauvakiloista kevään aikana ja treenata tangoja niin kuin ei koskaan ennen. Mutta…

Minä tiedän mitä kisaan tosissaan lähteminen vaatii. Vuonna 2017 elämäntilanteeni oli huomattavasti vapaampi kuin nyt ja huomasin silloinkin miten riippuvainen olin läheisteni tuesta kisamatkalla. Tuntuu etten voi vaatia sitä juuri nyt heiltä. Rakkaillani on omia suuria asioita edessä tämän kevään ja vuoden aikana, joihin he nyt tarvitsevat minua ja tukeani. Ja suurimpana syynä hymyilee kohta vuoden ikäinen Gabriel, oma suloinen suppusuuni. Jokainen, jolla on lapsia, tietää miten nopeasti se ensimmäinen vuosi vierähtää. Tälläkään kertaa en tahdo menettää siitä sekuntiakaan. On ihana viettää kesä huoletta Gabrielin kanssa, hänen ehdoillaan, elämästä nauttien, ilman kisastressiä. Kiuruveden Iskelmäviikkojen estradeille pääsen IskelmäMestari2018 tittelin myötä, ihan vaan nauttimaan esiintymisestä.

Minulla on tapahtunut ihmeellisiä asioita viimeisen neljän vuoden aikana. Laulumatkani on ollut uskomattoman nopeaa ja olen saavuttanut niin paljon, silti olen vielä alkutekijöissä. Tuntuu että sisäistettävää on vieläkin. Vaikka maailma yrittää vaimentaa paloni muistuttamalla muun muassa iästä ja velvollisuuksista ja kaikesta – Vaikka kateuden vihreä peikko yrittää saada minut piiloutumaan, koska ne kaikki muut etenevät ja tuntuu että minä olen paikallani, tiedän, että vuoroni tulee vielä. Kun minä lähden kisaan, lähden sinne aina voittamaan! Nyt riittää paukut korkeintaan ”kokeiluun”. Siksi tähtäänkin Tangomarkkinoille ehkä vasta vuonna 2020!

Tavoitteenani on olla sitten aikanani se kaikkien aikojen Wanhin kruunattu Tangokuningatar 😉

Kuva: Top Shop
Puku Boutique Francoisesta Helsingistä.

Seinäjoen Tangomarkkinat  9. -14.7.2019

Kiuruveden Iskelmäviikko 15.-21.7.2019


  • 0

IHS – Aina Voi Aloittaa Alusta!

Mitä kuuluu? Muistatko kun kävit joskus koulutuksessani ja teit ehkä kartan silloisista unelmistasi ja tavoitteistasi… Miten sen kartan kävi? Saitko sen valmiiksi? Toteutuiko se? Toteutuiko siitä osa?

Ehkä olet tehnyt lisää tavoitekarttoja, tai et koskaan saanut sitä yhtä valmiiksi…

Tai ehkä et ole vielä päässyt koulutukseen, mihinkään itsensäkehittämisen koulutukseen, vaikka mieli on tehnyt.. Oletko ajatellut, että sitten joskus ryhdyn tavoittelemaan sitä mikä tekee minut oikeasti onnelliseksi?

Tiedätkö?

Ihan sama. Eli IHS!

Muistathan että koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua unelmiaan sarvista ja lähteä niitä tavoittelemaan. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa alusta, tai jatkaa siitä mihin jäi! Elämä heittelee meitä ja välillä tulee mutkia matkaan, takapakkia, mutta niistä voi aina oppia…

Olen itse ollut pari vuotta unelmieni polulla keskittyen laulu-uraani ja tuomaan uuden ihmeen tähän maailmaan. Gabriel on nyt 6kk ja elämäni on käynyt jos jonkinlaista myllerrystä lävitse. Eräs ihminen kysyi minulta ollessani syvimmässä suossani, että miten joku joka on ammattilainen toisten auttamisessa, ei saa otetta omasta elämästään!? Niinpä! Suorittava perfektionisti minussa suutahti ensin ja sitten hyväksyi sen: aina ei pääse eteenpäin yksin. Apuja tarvitaan! Ja samalla huomasin, että kysyjä oli myös väärässä. Tein nimittäin suurimmassa erosurussani väkevimmän ja toiveikkaimman tavoitekartan elämääni ohjaamaan. Ja se on auttanut.

GoalMap vuodelle 2018-19

Itsensäkehittämisen salaisuus näkyy niissä hetkissä, kun meillä on vaikeinta. Ja olen taas saanut muistutuksen siitä että vetovoiman laki toimii! Kun vapautat itsesi negatiivisuudesta näet mahdollisuuksien maailman ympärilläsi! Ja kun annat sille mahdollisuuden, sinusta pidetään huolta 

Jos tuntuu, että tahdot tukea unelmiesi kartoittamiseen, apua elämässä haahuiluun, syvempään kriisiin tai ihan mihin vaan, olen täällä Sinua varten. Laita rohkeasti viestiä.

Seuraava avoin GoalMapping Unelmat kartalle -koulutus on Helsingissä la 10.11.2018 klo 13-19, erikoishintaisia paikkoja on vielä jäljellä!

Tule mukaan!


  • 0

Vuosikatsaus 2017 …jotain pysähtymisen salaisuudesta!

Olen aivan häkeltynyt siitä että edellisestä blogipäivityksestä on jo yli 5kk!? Olen ollut hiukan maailmasta vetäytynyt ja jos olet seurannut someani, olen ajoittain vihjaillut asioiden hidastumisesta ja läpikäymisestä, tilan antamisesta kaikelle. Tämä ”vuosikatsauskin” tulee viiveellä…

Vuosi 2017 oli kaiken kaikkiaan käsittämätön vuosi. Se alkoi jo edellisenä vuotena, tai oikeammin sitä edellisenä, kun lähdin koko matkalle Sydämeni lauluun. 2015 ja 2016 meni laulukilpailulimbossa ja niissä kehittymiseni oli käsinkosketeltavaa. 2016 alkoi The Voice of Finland –matka, joka huipentui viime vuoden alkupuolella. Tvofin myötä astui kuvioihin myös orastava artistius, suosio ja julkisuus.

Tangomarkkinat 2017 Semifinalisti Sini Ikävalko toukokuussa 2017

Onko Suomessa ketään, joka olisi ollut samana vuonna kahdessa isossa julkisessa Tv-formaatissa, laulukilpailussa? Saara Aaltokin taisi jakaa kilpailut eri vuosille… Jos Tvof on kokemus ja pyöritys vertaansa vailla, niin siitä isompi kaikenkattava keskittyminen on Tangomarkkinoilla. Ainakin jos siellä haluaa pärjätä ja olla valmiina vastaanottamaan tarjotut haasteet ja mahdolliset palkinnot. Moni lähtee näihin kisoihin kokeilemaan. Se on virhe, niihin lähdetään tosissaan ja valmistautuneena. Oma valmistautuminen ei ollut kaikesta huolimatta riittävää. Tangomarkkinoille taisin olla sittenkin ”amatööri”, asian intohimoinen rakastaja –kyllä, mutta varsinainen lavakeikkakokemus puuttui, ainakin siinä määrin mitä se kanssakilpailijoilla oli.  Kaiken kasaaminen ja harjoittelu ja mahdolliseen kruunuun valmistautuminen meinasi viedä ihmissuhteet ja terveyden, siksi pysähtyminen oli kisojen jälkeen enemmän kuin paikallaan.

Tangomarkkinat 2017 finaali, Sini Ikävalko. Mekko Fablo boutique, Helsinki. Kuva: Ilta-Sanomat, Pete Aarre-Ahtio

Ja niin minä pysähdyin. Piilouduin töihin ja mökin rauhaan. Mietin mitä oikeasti haluan tehdä. En nimittäin ollut sitä juuri oikeasti pysähtynyt miettimään. Olen sellainen, joka asettaa tavoitteen ja sitten menee sitä kohti ja saavuttaa sen. Harvoin muutan kesken matkaa suuntaa. Käsken itse valmennettaviani välillä pysähtymään, näkemään ”vain olemisen” salaisuuden. Usein emme nimittäin näe suuntaa, koska olemme omien tavoitteidemme ja maailman äänten sokaisema. Suunta tulee oikeista sydämen äänistä ja oikeista unelmista. Miten vaikea on itse kuulla omia neuvojaan.

Oli huikeaa kuulua Tangofinalistien joukkoon. Se tuntuu vieläkin epätodelliselta asialta ja tavoitteeni: päästä Seinäjoelle ja esiintymään, toteutui yli odotusten. Olin omalla tavallani kisan ”voittaja”, saamani julkisuus oli vertaansa vailla ja tunsin kuinka Tangomatkan aikana useasti sain kokea sen maagisen hetken, jonka lauluni sai yleisössä aikaan. Tekemisen nälkä kasvaa, kun saa maistella unelmiaan, mutta kutkuttava tunne omasta suunnasta orasti jo alkukesän aikana. Omat vahvuudet ja kehitys tuntui ja näkyi. Mutta jotain puuttui, jotain missä saisin luoda enemmän myös itse.

Tein päätöksen melkein heti Tangojen jälkeen, että ainakaan seuraavana vuonna en samaan rumbaan lähde. Tunsin, että minun oli aika pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluan tehdä, mikä on se musiikki, minkälaisia tarinoita kertoa, mitä annettavaa minulla olisi artistina. Pysähdys tuli ”raudan takomisen ” kannalta hankalaan paikkaan ja kaikki orastavat suunnitelmat bändeistä ja keikoista, orastavan julkisuuden hyödyntämisestä jäi Savusaunan kuistille. Samalla hiukset lyheni. Lopullinen pysähtyminen tuli, kun raskaustesti näytti positiivista elokuussa.

Sini esiintyi Kallion kirkon Puhkea kukkaan tapahtumassa syyskuussa 2017. Laulujen tulkinnat meni todella syvälle… Kuva: Hanna Kiiveri

Ja tämä viisi-kuusi kuukautta on kulunut kasvatellessa itsessäni uutta ihmistä, kahdella tapaa. Vauva voi hyvin ja minäkin. Elämä on ihme. Mutta niin kuin Ilta-Sanomien haastattelussa vuodatin, kyllä se toi mukanaan ristiriitaa ja jopa surua, että saavutetut asiat olisi menetetty. Peruspositiivisena ihmisenä hymyilin ja jaksoin, mutta koko loka-marraskuu meni kummallisessa sumussa jollaista en ole aikoihin kokenut. Kävin pimeässä. Käsittelin paitsi tätä ura-pettymystä, myös ihmissuhteisiin ja elämääni liittyviä suruja ja luopumisia lävitse.

On todella kliseistä hokea, että saat sen mistä luovut, mutta nyt tuntuu siltä. Uusi vuosi toi tullessaan toivon. Vauvaan ja sen tuloon totutellaan 9kk. Saman verran taitaa mennä tässä uuden suunnan löytymisessä. Ja uusia kohtaamisia on jo ollut. Samoihin aikoihin, kun päivittelin viimeksi tätä blogia n 5kk sitten, unelmoin tulevasta ja piirtelin GoalMapping –karttaani. Oma tavoitekarttani, omat unelmani tuntui jääneen kesken. Eilen kaivoin sen esiin ja väritin kartan, kun kokosin GoalMappingin ystäviä yhteen unelmoimaan tulevaisuudesta. Kun esittelin keskeneräistä tavoitekarttaani ääneen toisille, ymmärsin, että piilosta ja pimeydestä huolimatta kaikki on edennyt juuri niin kuin pitääkin. Alitajuntani ja unelmani olivat johdattaneet minua, vaikka tuntui että kaikki oli ollut täysin pysähdyksissä. Ne viisaudet alitajunnan voimasta ja vetovoiman laeista, kaiken energiasta ja unelmien saavuttamisesta joita olen seurannut, ovat yhä totta. Siksi olen todella luottavaisin mielin. Vauva syntyy huhtikuussa ja samalla syntyy minusta jotain uutta. En malta odottaa mitä kaikkea vuosi 2018 tuo tullessaan!

Hyvää uutta vuotta!

Kuva: Ilta-Sanomat Seppo Solmela

Linkki Sinin juttuun Loppiaisen Ilta-Sanomissa: Pappi Sinin Kiirastuli! / Pappi Sinin, 41, elämä mullistui hetkessä – yllätysraskaus pisti tauolle musiikkiuran: ”Syvin pelkoni on, että unelma laulamisesta on murskana”

 


  • 0

#KaraokenSM Kisaajasta tuomariksi – kahdessa vuodessa

Karaoken SM 2017 Top 10 Kuva: Arttu Kokkonen

Sain kunnian olla tuomaroimassa Karaoken Suomenmestaruuskilpailun finaalia Helsingin LeBonk -ravintolassa pari viikkoa sitten. Reilu 40 suomen parasta karaokelaulajaa kisaili tuosta kunniakkaasta tittelistä. Meillä oli ihana tuomaritiimi ja esitykset sai tuomariston liikkumaan ja liikuttumaan! Tämä oli kunniatehtävä ja tavallaan yksi ympyrä sulkeutui.

Juontaja Sätky Hovisilta-Jähi ja mä #artistiasu #misswindyshop
Kuva: Arttu Kokkonen

Aloitin nimittäin itse kisaamisen juurikin Karaoken SM-kilpailusta kaksi vuotta sitten 2015. Se oli ihan ensimmäinen laulukilpailu mihin koskaan osallistuin ja muistan kuinka minua jännitti kamalasti. Jo alkukarsinnasta saati sitten aluefinaalista selviämisen jälkeen oli varsin epäuskoinen fiilis. Suurin osa kanssakilpailijoista oli useita vuosia erilaisissa kilpailuissa kisanneita konkareita ja puhuivat omaa karaoke-kieltään. Koin olevani aivan aloittelija, enkä varsinkaan osannut kuulla omaa ääntäni muiden joukosta. Minusta kaikki muut olivat niitä huikean taitavia laulajia.

SM-kisassa oli ensimmäisenä kisavuotenani 2015 ja tänäkin vuonna mahdollisuus tulla stailatuksi! Stailauksessa saa uuden näkökulman itsestään, kun on taidolla tehty esiintymismeikki ja hiukset laitettu. Sen opin jo heti, että jokaiseen esitykseen tulee miettiä miltä näyttää ja miettiä myös asu tarkkaan. Tänä vuonna sailauksesta, meikistä ja hiuksista vastasi ihana Irina Renfors-Laitinen tiimeineen! Kuva: Arttu Kokkonen

Ensimmäinen kisa meni todella tunnelmasta ja kaikesta uudesta nauttimiseen. Toki jännitti. Ihan vietävästi. Eikä ne kisakappaleet olleet juuri mistään kotoisin. Oli vaikea löytää itselle sopivia kappaleita, kun ei ollut vielä rutiinia harjoittelusta eikä kuullut omia vahvuuksiaan…
Sijoituin kuitenkin tuossa ensimmäisessä laulukilpailussani, SM-karaoke kilpailussa vuonna 2015 naisten top 15 joukkoon. Olen siitä valtavan ylpeä. Todella hieno saavutus ensikertalaiselta. Sen jälkeen on nälkä kasvanut. Reilun puolentoista vuoden ajan ehdin koluta jos jonkinmoista kisaa, sijoittuen lopulta aina kärkikolmikkoon. Voittoja tuli lopulta vain yksi. Silti minusta on kuoriutunut kisa kisalta oikea artisti ja se laulaja joka haluan olla. Ja tosiaan, kahdessa vuodessa olen niin sisällä laulamisesta, esiintymisestä, kilpailusta, karaokekisailusta, että minua pyydettiin SM-kisan tuomariston puheenjohtajaksi. Ei siksi, että olisin menestynyt kilpailussa, vaan osaamisen ja kokemuksen takia. Olen otettu kunniasta.

SM-Karaoke 2017 Tuomaristo: Suvi Åkerman, Antero Alhonen, Sini Ikävalko pj, Aarne Pelkonen, Ville Halme ja Jussi Lampi.
Kuva: Arttu Kokkonen

Koska omasta kisa-ajasta on niin vähän aikaa, pystyn hyvin samaistumaan kisailijan tunnetiloihin. Samoin osaan antaa palautetta ja vinkkejä varsin maanläheisellä tavalla. Ymmärsin kisoja tuomaroidessani miten paljon olen oppinut laulumatkani varrella. Tahdon laittaa sitä osaamista myös kiertoon ja pyrin aina antamaan laulajalle palautetta, jos he sitä toivovat. Itse olen kehittynyt vain siitä syystä, että olen kuullut niitä oikeita rehellisiä ystäviäni, jotka ovat ehdottaneet minulle jotain kehittämistä tai lisää esityksiin. Mutta olen myös oppinut kuulemaan omaa intuitiotani. Olen oppinut, että jos kaikki palikat muuten menee kohdalleen, niin se että olet oma aito itsesi riittää. Jos se ei riitä, on syy tuomariston mielipiteissä. Tämän viisauden tahdon jakaa jokaiselle kilpailijalle ja rohkaista heitä olemaan mahdollisimman aitoja, sellaisia kuin ovat.

Tuomarihommissa on parasta, paitsi huikeat esitykset, myös tunteet, joihin saa heittäytyä mukaan: välillä itketään, välillä tanssitaan.
Kuva: Arttu Kokkonen

Suurin syy sille, että esitys jää yleisölle vajaaksi, johtuu esiintyjän omasta sisäisestä epävarmuudesta. Liika, valheellinen ylivarmuus työntää myös luotaan. Se on hiuksenhieno oivallus siitä kuka minä laulajana, artistini olen. Kun sen oivaltaa, ja laulu on kunnossa siten kun se omalla äänellä voi olla, vielä nauttii esiintymisestä eikä vertaa itseään turhaan toisiin, vaan on paras itsensä, pääsee varmasti pitkälle!

Valmiita artisteja on mahdoton laittaa paremmuusjärjestykseen. Vai miten sinä asettaisit esimerkiksi iskelmätaivaan kirkkaimmat tähdet järjestykseen. Jokainen on paras sellaisena kuin on. Sama pätee aloitteleviin artisteihin.

Karaoken SuomenMestarit 2017 Miska Timonen ja Katja Felin. Kuva: Arttu Kokkonen

Ja meitä kaikkia ajaa kisoihin tai laulamaan tai lavoille tai esiintymään sama unelma, sama vimma: saada laulaa ja jakaa osaamistaan, tuoden tunne-elämyksiä kuulijoille. Sen laulun tuoma onnellisuuden tunne itselle ja yleisölle on paras palkinto, aina.

Sinin Tuomarinhommat jatkuu KWC –kilpailussa, eli Karaoken MM-kilpailun Suomen finaalissa 15.-16.9. Vantaan Tulisuudelmassa.

#tuomarointihommia
#misswindyshop Kuva: Arttu Kokkonen


  • 0
Tangomarkkinat 2017

#Tangomarkkinat Hiljainen kylätie

Voi mikä matka! Näin kolmen viikon jälkeen olen vieläkin jotenkin tyhjänä. Hyvällä

Kuva: Top Shop
Puku Boutique Francoisesta Helsingistä.

tavalla. Tyhjyys tuli siitä miten täysillä koko tangomatkaa on elänyt, kaikki asiat mitä on viimeisen kolmen kuukauden aikana tehnyt, kuunnellut, harjoitellut, miettinyt ja suunnitellut, liittyi tangoihin! Tai pikemminkin, koko vuoden ajalta. Elämäni oli lähes pysähtynyt sen äärelle. Jos unelmia tavoittelee se tulee tehdä täysillä, tai ei olenkaan. Hetkeäkään en kadu. Suurin sydämen laulu on se, jonka eteen on valmis tekemään kaikkensa, silläkin uhalla, ettei se mene niin kuin itse toivoisi. Ja voi mikä matka! Sydän pakahtuu kiitollisuudesta ja rakkaudesta.

 

Keravan karsinnassa lauloin tuomariston ja ihmisten sydämiin Tangolla Tule luoksein iltarusko.
Kampaus Salon Wellcome, Helsinki ja mekko Miss Windy Shop.

Kesäkuussa oli Tangomarkkinoiden laulukilpailun Keravan finaalinkarsinta. Siellä lauloin Tule luoksein iltarusko –tangon. Rakastuin siihen täysillä ja jo Voicen aikana alkanut oivallus omasta tyylistä, vahvuuksista vahvistui. Minä olen tulkitsija. Jokainen sana puhuttelee minun kauttani. Laulan kaiken merkityksellä. Ja tuon palautteen sain myös tuomareilta: Tein tämän ehkä vähän tuntemattoman tangon kuulemma tunnetuksi. Minussa oli aikuisen naisen vahvaa tulkintaa. Toin tarinan tähän päivään.

Samoin sanottiin Finaalitangostani: Hiljainen kylätie, ”kun Sini laulaa, se menee suoraan syrämeen!”.

Tangomarkkinoilla finaalissa laulutaipaleeni jäi ensimmäiseen kierrokseen. Oli kuitenkin elämäni kohokohta, kun sain laulaa Mika Toivasen muokkaaman version wanhasta klassikosta Hiljainen kylätie huikean Tango-orkesterin säestyksellä.
Kuva: Top Shop, Puku: Fablo Boutique, Helsinki

Kun Finaalikuusikkopaikka varmistui, alkoi parin viikon tangorutistus. Ensinnäkin kappaleita oli harjoiteltavana paljon. Oli erilaisia promootiotilaisuuksia, joihin oli löydettävä aika: tangoristeilyä sekä pesäpalloa Seinäjoella. Vaatteet oli mietittävä sekä rakennettava lähes tyhjästä tanssisetit mahdollista voittoa ja tulevaa kiertuetta silmälläpitäen.

Ja minä pystyin tähän kaikkeen. Jopa siinä määrin, että koin Seinäjoella tangoviikon aikana, kuinka minulle kohtuullisen tuntemattomalle ensikertalaiselle osoitti jäyhä suomalainen tangoyleisö suosiota. Sain osani ennakkosuosikin leimasta, julkisuutta ja tukun uusia faneja. Ja mikä parasta, jokainen esiintyminen matkan varrella meni hyvin, paremmin kuin hyvin. Täysin ammattimaisesti. Ja olen tästä kaikesta aivan häkeltyneen kiitollinen. Tästä on hyvä jatkaa.

Tangofinalistit esiintyivät viikon aikana mm. Torikeskuksessa ja Paviljongissa.

Minulla on ikävä matkakumppaneita, tangofaneja,

Finalistit 2017

kaikkia niitä läheisiä ja ystäviä jotka on tukeneet minua matkallani, rakkaita kanssakilpailijoita, huikeaa Tango-orkesteria, Tangomarkkinaväkeä, Alfa-tvn tuotantotiimiä, yleisöä, mediaväkeä, jokaista kohtaamaani ihmistä… Onnittelen täydestä sydämestä ihanaa Aino Niemeä ja Teijo Lindströmiä kruunuista! Tyhjyys on myös pysähdystä jokaisen kohtaamisen ja muiston ääreen, niistä taas täytyn.

 

Nyt Kylätie on hiljainen, tunteet on pinnassa, olen edelleen herkkänä ja avoimena. Suunnittelen tulevaa. Tartun johdatuksen rakkaaseen käteen ja avoimin sydämin kuljen kylätietäni eteenpäin. Vaikka tangot on tältä erää vaimenneet ja kylätie on hiljainen, seuraava laulu odottaa, ehkä jo seuraavan mutkan takana…

Voit katsoa Tangomarkkinoiden taivaltani Alfa Tv:n tallenteista osoitteesta Permanto.fi

Kiinnostaako tietää miten laulumatkalleni olen päätynyt, katso Haastattelu Goal Mapping menetelmästä ja itsensä kehittämisestä!

Seuraava Goal Mapping webinaari on 23.8. Kysy lisää: Sini@siniikavalko.fi


Tee sähköpostitilaus Sinin blogiin!

Kirjoita sähköpostiosoite jolla tilaat sähköpostiisi ilmoitukset Sinin blogin uusista artikkeleista.